Siikajokelainen mustikkamehu

Mustikkamehusta en huomannut ottaa kuvaa, mutta sain mehuntekijältä perinneperenna sinilatvaa, sekä valkoista että sinistä muunnosta, jonka istutin Kainuun taloomme Heikkisenjoelle.

Mustikkamehusta en huomannut ottaa kuvaa, mutta sain mehuntekijältä perinneperenna sinilatvaa, sekä valkoista että sinistä muunnosta, jonka istutin Kainuun taloomme Heikkisenjoelle.

Kävin kesälomalla Siikajoella. Siellä minulle yhdessä talossa tarjottiin mustikkamehua, jota join neljä lasillista – niin hyvää se oli!

Minun oli pakko jälkikäteen soittaa emännälle ja kysyä, miten hän oli mustikkamehun tehnyt. ”Mehustimessa”, vastasi emäntä. ”Marjat ovat suodatinosassa, ja höyrystyvä vesi irrottaa mehun.”

Hän mehuttaa Siikajoen mökissä ja kuljettaa mehun Oulussa sijaitsevaan kaupunkiasuntoonsa, jossa on hyvä kylmäkellari. Hän kiehauttaa mehun kaupunkiasunnossa sokerin kanssa ja pullottaa sen.

”Hyvin on säilynyt”, vakuuttaa emäntä, ”vaikka mustikka homeherkkä marja onkin. Ikinä ei ole tullut hometta.”

-> Palaa edelliselle sivulle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current ye@r *