Millaisia marjastajien karttapalveluja on ja voisi olla?

Tapani Sarjakoski

Tapani Sarjakoski Geodeettisesta laitoksesta kertoo, millaisia karttapalveluja marjastajille jo on ja millaisia voisi olla.

Marjastus on Suomessa säilynyt koko kansan harrastuksena. Nuorista 94 prosentilla on marjastustaidot. Marjastajille tarkoitetuista karttapalveluista kertoo Geodeettisen laitoksen geoinformatiikan ja kartografian osastoa johtava Tapani Sarjakoski.

Geodeettisella laitoksella on toteutettu vuosina 2008 – 2013 Tekes-rahoitteiset MenoMaps I ja II -projektit, joissa on tutkittu monikanavaisia karttapalveluja luonnossa liikkujille. Projektien yksi konkreettinen tulos on Luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa pilottikäytössä oleva karttapalvelu.

Perusajatus näissä hankkeissa on ollut, että kun monenlaisia paikkatietoja on olemassa, miten tehdä niitä hyödyntäen hyviä, helppokäyttöisiä ja hauskojakin karttapalveluita. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti monikanavaiset karttapalvelut. Kanavia tai käyttöliittymiä ovat esimerkiksi Web-selain, kännykän apseissa olevat kartat, isot seinillä olevat screenit eli näytöt ja mikseipä myös ”vanhanaikainen käyttöliittymä”, paperikartta. Nuuksion karttapalvelussa käytetään seinällä olevaa isoa vuorovaikutteista monikosketusnäyttöä.

Kantava ajatus monikanavaisuudessa on se, että kartat ja paikkatiedot ovat saatavilla kuhunkin käyttötilanteeseen parhaiten sopivan laitteen kautta ja myös se, että esimerkiksi omat karttamerkinnät siirtyisivät kätevästi laitteiden ja käyttöympäristöjen välillä. Käyttöä voidaan tarkastella myös ihmisen aktiviteettien näkökulmasta – ennen metsään menoa, metsässä ollessa ja kotiin tultua. Ennen menoa suunnitellaan marjastusta, mietitään missä hyvät marjapaikat ovat, metsässä suunnistetaan kännykän tai pikkutabletin avulla ja kotona päivitetään tietoa marjapaikoista ja marjamääristä vaikkapa webbikäyttöliittymän avulla. Monikanavaisuus on olennainen mahdollisuus nykyajan karttapalveluissa. Datat ovat ”jossain pilvessä”, josta pääsee käyttämään niitä ja halutessaan jakamaan omiaan esimerkiksi ystäviensä ja perheensä kesken.

Meillä on hyvä pohja karttapalvelujen tekemiselle

Meillä on karttapalvelujen tekemiseen hyvä tilanne. Eri viranomaiset, mm. Maanmittauslaitos, ovat avanneet datansa vapaaseen ilmaiseen käyttöön, data ei maksa. Tämä helpottaa etenkin pienten yritysten ja vapaaehtoispohjalta toimivien yhteisöjen toimintaa.

Monenlaista dataa on olemassa. Meidän MenoMaps-hankkeissa käytettiin Maanmittauslaitoksen (MML) maastotietokantaa eli peruskarttaa digitaalisessa muodossa, MLL:n laserkeilaukseen perustuvaa korkeusmallia ja digitaalisia ilmakuvia. Suomen ympäristökeskuksen maankäyttöä kuvaavaa Corine-aineistoa käytettiin myös, samoin kuin Geologian tutkimuskeskuksen maaperää kuvaavia tietoja. Metsähallituksen ja pääkaupunkiseuden kuntien osalta puolestaan hyödynnettiin erilaisia reitti- ja kohdetietoja. Näiden pohjalta koostettiin eri tarkoitukseen sopivat ja useissa mittakaavatasoilla esitetyt ”karttapyramiidit” niin, että karttojen selaus Haltian monikosketusnäytöllä on nopeata ja sujuvaa.

Mikä olisi ideaalinen marjastajan ja sienestäjän karttapalvelu?

Mahdollisuuksia on siis paljon, mutta mikä olisi ideaalinen marjastajan ja sienestäjän karttapalvelu? Tarvitaan hyvät karttapohjat ja tarvitaan yhteisölle yhteinen alusta, jonka kautta omia havaintoja ja reittejä voi jakaa kuten nykyisin jaamme statuspäivityksiä ja valokuvia vaikkapa Facebookissa.

Metsästäjillä on jo karttapalveluja. Metsästäjillä on myös vahvoja järjestöjä, ja he ovat verkottuneet kaupallisten toimijoiden kanssa. On olemassa karttapalveluja, joita marjastajatkin voivat käyttää. Metsähallituksen Luontoon.fi:ssä on hyvät ja tarkat kartat. Myös älypuhelimille on suomalaisiin avoimiin aineistoihin perustuvia sovelluksia kuten Topo Maps Finland ja Karttaselain. Luonnossa liikkujien ja marjastajien karttapalveluissa saattaa olla haasteena, miten saada ne kaupallisesti kannattaviksi. Useat kaupallisella pohjalla toimivat sivustot, esimerkiksi Facebook tai LinkedIn, ovat mainosrahoitteisia. Voisiko niiden liiketoimintamalleja käyttää esimerkkinä marjastajien karttapalveluja kehitettäessä? Palvelujen pitäisi olla hyviä ja houkuttelevia, että niissä olisi liikennettä riittävästi.

Jatkohankkeet tavoitteena

Kuvatut MenoMaps-projektit ovat jo päättyneet. Tavoitteena on, että saisimme jatkohankkeita. Luonnossa liikkumisella ja kouluopetuksella on luonteva kytkös ympäristötietoisuuden lisääntyessä Kouluopetuksen karttapalveluissa olisi ideaa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan marjastus on Suomessa viiden suosituimman harrastuksen joukossa. Marjojen terveellisyys tiedostetaan maailmanlaajuisesti, ja siitä on paljon tutkimusta. Mahdollisuuksia on. Niihin vain pitäisi tarttua.

Tapani Sarjakoski toimii Geodeettisessa laitoksessa noin 15 hengen geoinformatiikan ja kartografian osaston johtajana. Siellä tehdään geoinformatiikan ja kartografian tutkimusta laaja-alaisesti. Hyvät visualisoinnit ja käyttöliittymät ovat osa tätä tutkimusta.

-> Palaa edelliselle sivulle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current ye@r *