Miksi marjoja ei ole tarjolla?

Minulla on tuoreita kokemuksia kolmesta tapahtumasta, jotka olivat muuten mukavia mutta joissa pettymyksekseni ei ollut marjoja tarjolla. Kuvailen nuo tapahtumat ja pyydän sinua pohtimaan kanssani syitä tähän tylyyteen.

Amie Aalto

Amie Aallon pyyteettömänä kutsumuksena on marjaviestinnän edistäminen.

Kävin joulukuussa työkavereitteni kanssa pikkujouluristeilyllä. Risteily oli onnistunut, meillä oli kivaa keskenämme ja nautimme yhdessä pikkujoulupäivällisen ja aamiaisbufeen.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi – ainoastaan marjat loistivat poissaolollaan. Kuvittelisi, että kun kyseiset risteilyt suuntautuvat kolmeen marjamaahan – Suomeen, Ruotsiin ja Viroon – marjoja hyvinkin olisi tarjolla, monipuolisesti ja herkullisesti. Vaan ei, aamiaisbufeessa oli alkuun murojen ja jugurttien joukossa kulhollinen pakkasesta sulatettua punaherukka-mustaherukka-mansikkasekoitusta. Tätä olen jossain toisessa yhteydessä saanut jopa jäisenä. Eipä kovin koukuttavaa! Eikö marjojen mahdollisuuksia terveellisenä herkkuna oivalleta vai mistä kiikastaa? Miksei vaikkapa marjasmoothieita voisi olla tarjolla?

Joulun alla menimme yksikkömme kanssa nauttimaan yhteisen joululounaan Helsingin keskustassa sijaitsevaan maineikkaaseen ravintolaan. Ruoka oli kerrassaan hyvää, nauttimani paistettu kuha oli viedä kielen pemppuun, kuten koti-Kainuussa sanotaan. Vaan kun jälkiruokia rupesimme valitsemaan, marjoja ei ollut taaskaan tarjolla. Eikö pääruokana tarjoiltuun loistavasti valmistettuun kuhaan olisi oivallisesti sopinut jälkiruoaksi terveellinen marjaherkku? Kaipasin sitä, ja kun pyysin jälkiruoan marjoista, minulle tuotiin pieni kuppi, jossa oli halkaistuja mansikoita, puutarhavadelmia ja pensasmustikoita sellaisinaan. Sain niistä jälkiruoan aikaan, kun käytin kyytipoikana juoksevaa hunajaa, jota teeannoksen tilannut kollegani sai. Eikö sinunkin mielestäsi tällaisessa marjamaassa kuin Suomi pitäisi olla tasoravintolassa tarjolla terveellistä ja herkullista marjajälkiruokaa?

Viime vuoden puolella tilasin henkilöstöravintolaltamme yhteen kokoukseen tarjoiluksi marjasmoothien, kun tiesin yhden osanottajista olevan keliaakikon. Tarjolle tuli kyllä smoothie, mutta se oli tehty säilykemangoista ja banaaneista. Miten on mahdollista, ettei tällaisessa marjamaassa kuin Suomi, tunnisteta tilauksessa marjasmoothieta tai valmisteta  smoothieta tilauksen mukaan marjoista?

Hei, jatka Sinä tästä, kerro kokemuksistasi ja pohdi syitä marjattomuuteen.

Kirjoittaja Amie Aalto on kotoisin Kainuusta, Suomen marja-aitasta, ja hänellä on pyytettömänä kutsumuksenaan marjaviestinnän edistäminen.

-> Palaa edelliselle sivulle
2 kommenttia kohteessa “Miksi marjoja ei ole tarjolla?
  1. Eila Autio kirjoitti:

    Sitä sammaa ihmettelen töissä, kun iltapalaksi tarjotaan millon minkäkinlaista puuroa… trooppinen mannapuuro tms. Luulisi löytyvän kotimaisia marjoja Suomesta! Joskus harvoin on puolukkavispipuuroa.

  2. amieaalto kirjoitti:

    Facebookin Marjastus-ryhmässä pohdittiin asiaa, ja tällaisia vastauksia tuli.

    Pitäis perustaa ”marjatukku” yrityksiä mihin ostetaan puhtaita marjoja, niistä valmistetaan eri tuotteita myyntiin ja loput pakastetaan, myydään suoraan tilaajille esim ravintoloihin,leipomoihin,yksityisille jne.. tähän ois selvää kysyntää.

    Päijänteen rantakylissä kerättiin vielä 60-luvulla runsaasti mustikkaa ja puolukkaa. Tampereen torikauppiaat hakivat kerääjiltä marjat illalla ja myivät ne aamulla torilla tai välittivät edelleen. He takasivat, että he maksavat aina hiukan enemmän kuin osuuskauppa, joten suurimmat ja tuoreimmat marjat myytiin heille. Marjat olivat puhdistettuja. Minäkin hankin hyvät opiskelurahat marjanpoiminnalla.

    Enää ei ole marjanostajia näkynyt. Mikä on muuttunut? Metsänkäsittelymenetelmät ainakin. Ennen oli harvennushakkuita. Niiden jälkeen marjat kasvoivat todella hyvin. Nykyisten aukkohakkuiden jälkeen kasvaa vain heinä. Menee monta vuotta ennenkuin metsä kasvaa takaisin ja silloinkin se on istutettua tiheää puupeltoa. Toki aukkojen liepeiltä vieläkin löytyy hyviä marjapaikkoja. Marjojen puute ei selitä muutoksia. Suurin osa marjoista jää nykyisin metsään.

    Marjastajat ovat muuttuneet. Ennen he olivat läheisten pientilojen emäntiä suurine lapsikatraineen. Nyt väki on muuttanut kirkonkyliin ja kaupunkeihin ja hankkinut kokopäivätyön elleivät ihmiset sitten ole työttömiä tai eläkkeellä. Marjanpoimijat tulevat autoilla joko läheltä tai kaukaa. Poiminta kohdistuu samoihin “hyviin” alueisiin. Pääasiassa noukitaan vain omaan tai tuttavien käyttöön. Hyvän paikallistuntemuksen omaavat todella nopeat poimijat ovat kuolleet tai korvautuneet thaimaalaisilla. Työttömät ja eläkeläiset kyllä marjastavat, mutta monilta puuttuu liikkumisväline, vaikka halujakin olisi.

    Kun ei ole marjanmyyjiä ei ole ostajiakaan. Suuret ketjut jylläävät. Pienleipomot häviävät. Suuria eriä pystyvät toimittamaan vain teolliset marjanvälittäjät. Marja pilaantuu helposti. Suuret erät pitää säilöä. Kylmäketju on oltava kunnossa. Suurille ketjuille voi olla helpompaa myydä ei oota tai keskittyä thaimaalaisten poimimaan teollisuusmarjaan. Siksi uskon, että laadulla kilpaileville tukkuostajille saattaisi vielä nykyisinkin olla tilaa.

    Tietoisuus marjojen terveellisyydestä ei ole saavuttanut ravintolaihmisiä. Valistusta tarvittaisiin enemmän ja marjakonsulentteja (oma termi)jokaiseen kaupunkiin. Myös Terveyskeskuksissa pitäisi olla valistushenkilö. Pitäisiköhän lähteä barrikaadeille?

    Muutama vuosikymmen sitten ravintoloissa oli tarjolla marjoja vaikka kuinka. Hilloja oli lättyjen tai jäätelön kanssa, karpaloita kinuskikastikkeella tai tomusokeroituna, mesimarjoista ja vatuista keitetiin melbaa ja puolukoista ja mustikoista valmistettiin parfaita. Se oli silloin kun keittiöissä oli vielä kokkeja, keittäjiä ja kylmäköitä ja heillä apulaiset. Nyt on henkilökunta vähissä ja tarjolla puolivalmisteet.

    Ulkomailla arvostetaan suomalaisia marjoja ja sieniä,ei täällä nuori polvi viitti mettässä rämpii.

    Syy,miksi ei nuoriso marjasta. Ei ole lapsena viety metsään eikä suolle. On raskasta,t ulee hiki, on kaikenlaisiä ”ötököitä” on kuuma, ei jaksa, en syö marjoja…

    Luin lehdestä, että Harjun koululla Lohjalla oli pidetty terveysmessut. Järjestäjinä olivat mm. Marttaliitto ja paikalliset hyvinvointikeskukset. Messuilla oli havainnollistettu, että 300 gramman sipsipussissa on saman verran rasvaa kuin 100 grammassa voita ja että 1,5 litran limsapulloon menee 45 sokeripalaa. Koululaisia oli kehotettu syömään koululounas eikä korvaamaan sitä herkuilla. Liikunnan merkityksestä oli puhuttu sekä päihteiden haitoista. Kaikki niin oikeaa asiaa – vain marjat loistivat poissaolollaan, niin että Anja Wallin osui kyllä naulan kantaan.

    Kävin isän puolesta kaupassa ja piti ostaa hedelmiä. Tarjolla oli tietysti tarjolla vain tuontitavaraa… onneksi tajusin, että pakkasestahan löytyy suomalaisia marjoja. Isä oli iloinen. Marjoja vaan pitäisi tuoda enemmän esille, tarjota aktiivisemmin!

    Viime kesänä poimittiin mieheni kanssa 1800kg myyntiin. Ja se oli mukavaa hommaa.

    Ei ainakaan kalleus tule ensimmäisena pois sulkemaan hankintaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current ye@r *